Ihminen ei suinkaan ole riippuvainen tavaroistaan, mutta nyt kun ne ovat olleet matkalla 41 päivää, niin muutamaa hyödykettä on tullut kovasti ikävä. Ette kyllä ekalla kerralla arvaa, mitä! Nimittäin lakaisu-lakaisu-harjaa. (Käsi ylös, jos arvasit oikein!)
Tässä, kun on pari viikkoa käynyt täysimittaista sotaa pikkumuurahaisia vastaan, niin olisi sangen riemuisaa, jos olisi väline, jolla kuolleet yksilöt pystyisi helposti heivaamaan vaikkaka takapihalle. Tämän tekisin toki vain silloin, kun siellä ei ole yhtään puutarhaa hoitavaa meksikolaista alkuperää olevaa mieshenkilöä suorittamassa arkipäiväistä velvollisuuttaan. Äläkä siis ehdotakaan imurin esiinkaivamista, sillä se kapistus painaa noin 15 kiloa ja se sähköjohto on kerittävä ja samalla aukiselvitettävä ja sitten se pirun koneenrötiskö (upouusi siis) ei ime mitään mikä on 15 senttimetriä (tai mitä lie perskuleen intsiä) lähempänä seinää. Juu, varmaan se mattotamppari on sitten sitäkin laadukkaampi.
Toinen kaivattavien asioiden listalla on: varvastossut! Minulla on toki crocsit, kevyet tossut, työkengät, juhlakengät, lenkkarit, uudet lenkkarit ja ne varvashökötykset (suosittelen kaikille, ovat tosi kivat jalassa ja aiheuttavat keskustelua, joten pystyn jo aika hyvin naamioitumaan paikalliseksi; siis ainakin jos mittaa joutavanpäiväisen puheen määrää), joista on kuva tuolla kuvapäiväkirjassa, mutta kaipaan varvastossujani. Enkä aio ostaa uusia, sillä vanhat ovat ihan käyvät. Kuten siis myös harja ja rikkalapio ja pihaharja, joita saatoin jopa kaksin kappalein mukaan pakata. Ehkäpä tullimiehet siellä harjaavat partojaan...
Sitten kaipaan myös mahdollisuutta lukea suomeksi. Kontissa on nimittäin pakattuna pari kirjaa ja noin vuosikerta vanhoja Kodin Kuvalehtiä (kiitos Elina <3). Olisi minulla täälläkin kaksi Kodin Kuvalehteä, mutta niitä ei voi aloittaa ennenkuin saa lisää odottamaan varastoon. Ja sen vuosikerran on riitettävä siihen asti, kun joku tuo mulle lisää suomenkielisiä lehtiä! Näin elää säästäväinen perheenäiti.
Ja tämä perheenäiti muuten säästi (usko vain siskoseni: kupongeilla) tänään yli 17 taalaa BJ:llä roudatessaan selkä vääränä jättiboksipakkauksia muroja, vettä (juu, tunnutan syyllisyyteni eli juon pullovettä, jota siis saa 32 pulloa noin 1,80 eurolla. Saman verran = 32 tölkkiä coca colaa maksaakin sitten yli 4 euroa) kokista, vessa- ja talouspaperia ja: kanan. Semmonen joutilas yli 3 kilon kana jäi käteen ja siellä se nyt paistuu uunissa. Paitsi ne irto-osat (sydän? maksa ja jotain muuta äklöä), jotka odottavat jääkaapissa josko perheen pääkokki tahtoo niistä jotain laitella.
Ja jossei pääkokki niitä hyödynnä, niin sinnepä ne sitten sujautetaan viemäriin! Hups vaan, vettä perään (siihen en sentään käytä pullovettä) ja kone surisemaan... kaikki sormet on vielä tallella, mutta tiskiharjan varressa on jo muutama naarmu. Ja opinpa senkin, että maissintähkien päällä olevia kuoria ja niitä harsoja, joita maississa siis tuoreena versoilee, ei sinne viemäriin kannata sulloa, niistä tulee mielenkiintoinen koiran oksennusklönttiä kaukaisesti muistuttava pallero. Nämä pallerot ja kananluut laitetaan ziplock-pussissa pakastimeen odottamaan roskisten tyhjennyspäivää. Niitä ei pidetä tässä 35 asteen helteessä autotallissa sijaitsevassa roskalaatikossa! Elokuussa pakastimessa tosin saattaa olla enemmän jätettä, kuin tarkoituksellisesti pakastettua, vitaminipitoista syötävää.
Sillä parasta tällä hetkellä ovat vitämiinit! Torilta (Farmers Market) saa runsainmitoin kaikkea herkullista (esim. mustikka-limehilloa) ja Harris Teeterissäkin on loistavat valikoimat luomua ja tavallista juuresta, vihannesta (salaatteja noin 15 eri laatua), kasviksia (tomaatteja, toisenlaisia tomaatteja, joiden nimeä en muista), kurkkuja, maissia, kesäkurpitsaa jne, hedelmiä (persikoita, nektariineja, omenoita, meloneja) ja marjoja (blue, black, straw ja ihania kirsikoita). Ja onhan täällä toki myös loistavat valikoimat kaikkea muutakin: kauppoja, ravintoloita, kynsisalonkeja, kahviloita, leipomoita, kuntosaleja, tanssikouluja, museoita... siis kaikkea.
Maailma on täynnä kaikkea turhaa ja vielä turhempaa, mutta onneksi ne turhuuksia pursuavat hyllyt voi kiertää kaukaa ja keskittyä olennaiseen: ilman gps:ää hahmottamani alue alkaa lähentyä 10 mailia! Ja Frozen Joghurt peittoaa kyllä jäätelön.
Mutta näistä muurahaisista en edelleenkään ilman myrkkyä selviä, sillä niitä tursuaa upotetun tiskialtaan reunan alta. Ja tiskiallas ei suinkaan ole millään lailla talon ulkoseinän vieressä....
Ai niin siskoseni: sinä et voi tulla tänne heinäkuussa, sillä täällä on komeat salamat ja hurjat ukonilmat tällä haavaa toista viikkoa peräkkäin. Siis joka iltapäivä kello 16-18 välissä rytisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti