- On se ihanaa päästä muuttamaan omakotitaloon (siis toivon todellakin niin), sillä kun rivitalossa pitkän työpäivän jälkeisenä kevätiltana kotona iskee hervoton lättyhinku, mutta jääkaapista ei löydy sen koommin maitoa kuin muniakaan ja siten siis kilotaistelu voittaa, kun ei jaksa niitä kaikkia 135 askelta Siwaan, niin naapurista leijuu kello 20.30 paistettavien lättyjen kihelmöivä tuoksu!
- Jone Nikulaa tai sitä muijaa tässä yhteydessä mainitsemattakaan Jennifer Lopez on maailman surkein laulaja, mutta on se ihailtavaa, miten näpsäkästi hän pystyy nimeltämainitsemattomassa TV-ohjelmassa (jonka jaksoja en tokikaan katsonut siellä ennakkoon) tuottamaan kehuvan, mutta ammatilliselta pohjalta muotoillun lauseen miljoonayleisen edessä Amerikan tulevalle Idolille, joka kaiken todennäköisyyden mukaan on yksi minun henkilökohtaisista suosikeistani, jotka olen ankaran harkinnan jälkeen pystynyt minimoimaan kahdeksaan kolmestatoista loistavasta tulevan kotomaani artistista.
- Vaikkakin työpäiväni (siinä ihan virallisessa hommassa, jota ahkerasti selatun kalenterini mukaan on katsontakannasta riippuen jäljellä 23 tai 24 päivää sekä 38 ansaittua, ennen muuttoa nautittavaa ja 12 odottamaan jäävää tahi maksettavaa lomapäivää) ovat vaihtelevaisen sorttisia päätellen siitä, että tänäänkin olen työpäiväni aikana toiminut hierojana ja opettajana, esittänyt fysioterapeuttia ja kiintesitönvälittäjää, pessyt pyykkiä ja hinkannut öljyistä lattiaa, ilostunut opiskelijoiden ja kollegojen tapaamisesta, niin päivän paras hetki oli se, kun ohimennen laitoin erään ihmisen vaivaa aiheuttaneen ranteen paikoilleen.
Jotta väkisinkin tuppaa hymyilyttämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti