Ja kaikki on kuin Strömssössä!

Tänään lintsaan pari tuntia koulusta, koska menen ensimmäistä kertaa nykyisessä elämässäni lääkäriin. Hammaslääkärin tuoli on toki tullut jo kovasti tutuksi, mutta lääkäritätiä en ole aiemmin tavannut. Tai no, kiropraktikkoni on MD ja käyn Sheilan, joka on lastenlääkäri, luennoilla, mutta itse en ole asiakkaan ominaisuudessa käynyt punnituttamassa painoani, saati verenpainelukemaani. Siksipä tässä istun sturbuksilla latkimassa kahvia, jotta saisin sopivat lukemat.

Tai no, istun täällä kosk kotona ei tule vettä! Lowesin pojat nääs pistää parastaan. Eilen yksi mies kävi rakentamasa seinän puolikkaan, jonka tämänpäiväinen mies (tosi kiva kaikinpuolin, suunniteltiin yhdessä pihasauna takapihalle, kun sisälle tulisi liian kalliiksi) sitten purki. Kun sieltä seinän välistä puuttui niinkin oleellinen asia kuin vesijohto. Nyt on vesijohto ja huomenna se eilinenmies tulee uudelleenrakentamaan sen seinän siihen vesiputken ympärille. 

Kuullostaa vähän siltä, että kolme ennakkosuunnittelupalaveria ei ollut sittenkään riittävästi, sillä sellainen (kuulemma sininen) ohjeistuskansio on jäänyt tekemättä, kun aikaa ei ole ollut kuin kuusi viikkoa. Mutta eihän asia meille mitenkään kuulu, sillä me maksetaan sovittu urakkahinta (kai?), joten purkakoot sitten vaikka sen ammeeni ennen ylöskantamista ja toistamiseen sen jälkeen, jos siitä saa joulumielen. Minä pistän toiveeni siihen, että pääsen jouluna kylpyyn. En tokikaan kuvittele, että laatat olisi paikoillaan tai että ammeeseen saisi poreita, sillä se vaatii sähkömiehen paikalle purkamaan jotain, mutta ihan semmoinen vanhanaikainen kylpy silmät kiinni on toivelistalla. Raportoin sitten kuinka käy.

Olen myös sikäli amerikkalaistunut, että omistan ikioman pinkin kuponkikansion (kiitos Sari!), jota en tokikaan käytä. Kuponkini on lajiteltu kirjekuoriin alueittain paitsi ne, jotka on pikkukansiossa auton hansikaslokerossa. Jokin nerokas systeemi tähän mielestäni oli, mutta sen nerokkuus on painellut jonnekin hukka nimiseen paikkaan ja iso kasa kupokeja on auton keskikonsolissa merkkareiden alustana. Juu, valitettavsti merkkarit on saksalaisia, mutta oikein hyviä, kiitos kysymästä. Eilen sitten säästäväisyyspuuskassani (koska tilasin $300 luomuvoiteita ja kasvoaineita, sillä Frantsiloista alkaa pohjat näkyä) kaivoin BJ: n kuponkivihkot esille. Sillä tänään saatoin kotimatkalla poiketa rakastamaani bulkkikauppaan, kun kerrankin ajoin itsekseni. Kun pitää sinne lääkäriinkin mennä. Eli kupongit ojossa ostin säkeittäin talous- ja vessa- ja nssuliinapaperi sekä hammasharjoja ja 3x 425 pumpulipuikkoa! Meillä on siis teini perheessä, enkä suotta ole hehkuttanut talomme säilytystiloja: pystyn kovasti helpolla säilöömään reilun 1200 pumpulipuikkoa jonnekin hukka-nimiseen paikkaan! 

Iloisena siis kiikuttelin miljoonan paunan (miljoona KILOa olisi liioittelua) ostokset itsepalvelukassalle ja otin kupongit esille. Tarkistin, että tuotteet olivat juuri niitä kuin kupongeissa sanottiin (sillä ultra-strong ei ole sama kuin ultra-Soft) ja piiputin ne siihen infrapunan alle. Jokainen kuponkini oli vanhentunut eilen! Kiva, jäi siis säästämättä yhdeksän taalaa 50 senttiä eli kaksi grande-kokoista lattea. 

Kyllä elämä on kovaa. Hataraisen laskupääni mukaan kaiken tämän neutraloimiseksi minun täytyy tulla 95 kertaa sturbuksille OMAN mukin kanssa. (Joka kerta saa siis 10 senttiä alennusta.)  Huoh, en ole ollenkaan varma, että pystyn tähän, mutta koska aion kovasti yrittää, niin eikö olekin korrektia pyytää joulupukilta omaa Starbucksin pronssinväristä kahvimukia? (Tai ostaa se itse ja komentaa mies paketoimaan.)

Jaahas, sitten onkin aika lähteä jännittämään lääkäritätiä, joka ehkä haluaa leikata rasvapattini pois. Siitä sitten tuonnempana.