perjantai 29. marraskuuta 2013

Give thanks and get crazy on Black Friday

Olemme siis viettäneet elämämme toista Thanksgivingiä traditionaalisin menoin! Ihan kiva juhla keske---siis lopussa pim-- aurinkoista marraskuuta; on hyvä muistaa olla kiitollinen siitä mitä kullakin on ja viettää aikaa perheen kanssa.

Olimme jälleen syömässä jenkkiperheemme - Mike ja Nikki + poikaystävänsä - luona ja sehän tarkoittaa sitä, että syödään kunnolla ja pitkän kaavan mukaan. Siis ainakin vielä ylihuomenna syödään jäämiä ja ihmetellään, kun vatsa on turvoksissa. Tällä kertaa likka sai toimia kuskina Belmontin perukoille (sinne järvimaisen joen rannalle) ja harjoiteltiinpa sitten samalla kunnon peruutuksia: ylä- ja alamäkeä meni takaperin kunnioitettava matka ja ensimmäinen osa pimeällä ajosta on suoritettu (sitä vaaditaan kaikkiaan 10 tuntia, kokonaisajoja jotain 60 tuntia ekan vuoden aikana ja sitten pääsee ajotestiin).

Loppuilta sitten maattiin periamerikkalaisen tavan mukaan sohvalla ja katseltiin leffoja. Kaksi jaksoimme Netflixistä pyörittää; enemmän kuin koskaan ennen. Emme - toiseen periamerikkalaiseen tapaan - lähteneet sitten Black Fridayn avajaisiin, joita olisi ollut liikkeestä riippuen kello 6 tai 8 illalla. Eivät siis kaupantädit saa nauttia omasta Thanksgivingistään, vaan perheen ruokittuaan joutuvat töihin myymään yli-innokkaille shoppaajille kaikkea, mitä ei tarvita.

Täälläkin on toki vastaliike, jonka kannattajakunnan suuruudesta en tiedä, mutta mieluusti liityn heihin: anna myyjillekin Thanksgiving äläkä mene ostoksille pyhäpäivänä. Oma takapihan ostoskeskus muuten oli eilen ensimmäistä kertaa täysin hiljainen, kun ohi ajoimme iltapäivällä kuuden maissa. Tuli suorastaan aavemainen olo, sillä normaalisti ruokakaupat, kahvilat ja ravintolat ovat auki 24/7. Toiseen ääripäähän sitten törmäsin tänään (Black Fridayna), kun kävelin joogaan kello 12.30: ihmiset tappelivat parkkipaikoista ja autoja oli paljon kielletyillä paikoilla. Ekan kerran näin myös kolme (3) poliisiautoa ja 2 kävellen liikuskelevaa poliisisetää kiertelemässä ostoskeskuksessa. Itse en yhteenkään kauppaan astellut, joten en tiedä millainen meininki sisällä olisi ollut.

Walmartin Black Friday muuten menee seuraavasti: ennakkomarkkinoidaan huomattavan edullisesti esimerkiksi kodin elektroniikkaa ja sitten on sitä pientä pränttiä muutama rivi. Siitä selviää, että kyseinen tarjous on voimassa perjantaiaamuna kello 6-7. Ja huom: ostot on MAKSETTAVA tuona aikana. Voin vain kuvitella, millaiset tappelut ja käsirysyt jonoissa käydään, kun jokainen yrittää ehtiä kassalle ennen maagista kellonlyömää! En todellakaan kadehdi kaupan myyjiä tänään (enkä minään muunakaan päivänä).

Mutta sitten itse asiaan: oma musta perjantaini on nimittäinen aika täydellinen. Lukekaa ja kadehtikaa! Päivällä joogan jälkeen otin sitten vihdoin sen ruohonleikkurin ja leikkasin ruohon. Juu, siis marraskuun toiseksi viimeisenä päivänä silkoisessa auringonpaisteessa lämpötilan huidellessa 13 tienoilla (auringossa paljon enemmän eli ilman takkia ja joogahousuissa tuli hiki). Eikä se nurtsi siis oikeesti välttämättä olisi leikkaamista tarvinnut, sillä kyse oli enemmänkin pudonneiden lehtien keräämisestä, mutta kyllä se siinä samalla lyheni varsinkin tuolta talon sivuilta. Ja sitten ryhdyin laittamaan jouluvaloja! Siinä samassa auringonpaisteessa. Ja kaikki, mitä talosta löytyi. Omat ja perityt. Kylä muuten on hienot. Mutta kuvia ei ole vielä, sillä pimeän tuloon on vielä puoli tuntia. Sitten yritän saada jonkinlaisia kuvia kännykällä. Pysykää siis tuon kuvapäiväkirjan kanavalla!

Hyvää joulunodotusta ja tilulililulei, se on soinut kauppakeskuksessa jo kaksi viikkoa, huoh!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti