Kesälomalla

Täällä sitä käkitään eteläisessä Karoliinassa ja otetaan aurinkoa. Ihan meinaan on rusketusrajat, vaikka pihalle olen tällännyt itseni vasta viiden jälkeen illalla ja silloinkin varjoon. Olen myös päättäväisesti käynyt sekä hotellin uima-altailla ja meressä. Hotellin altaista paras on ehdottomasti se, missä on baari. Tai no, on tuo parvekkeeltamme näkyvä slow riverkin ihan kiva, mutta kaikenmaailmat mukulat häiritsivät, kun siellä yritin renkaalla sirosti maaten lukea kirjaa. Kastui mokoma, eikä näinollen ollut kovin siroa. Jos oli muutenkaan.

Ei ole minua luotu rantaeläimeksi, mutta ihan kivasti pari päivää kuluu, kun välillä lähtee itekseen syömään erinomaista kalaruokaa ja kahville. Kahvirutiineista täytyy näes pitää kiinni näin lomallakin, ettei ihan metsity. Tänään oli mieli vielä lähteä rannalle auringonlaskun aikaan, mutta laiskuus iski ja katselen punaista auringonlaskua tästä parvekkeelta, sillä eihän se sinne rannalle ees näkyis. Mikäs tässä on kölliessä, kun helikopterit nousee ilmaan tuosta vierestä kymmenen minuutin välein ja kaskaatkin ovat taas tulleet iloksemme. Myös tuo highway tuossa ääntelee, lentokenttä on mailin päässä ja kakarat (ja aikuiset) remuavat edelleen tuossa altaalla. Mutta muuten siis oikein rattoisaa, kun lämpötila killuu edelleen kolmenkympin tietämissä ja hotelli on oikein mukava. Melkolailla viihtyisämpi kuin viime vuoden Myrtle -keikalla.

Tuolla altaalla lukiessani (aloitin pitkästä aikaa suomenkielisen dekkarin) mietin, että ihan mukavaa tämä on. Asua maassa, jossa muutaman tunnin ajomatkan päässä on kiinni biitsielämässä ja tulee huomaamattaan kyselleeksi ohikulkevilta jonninjoutavia. Eikä kukaan ole (sattumoisin) pariin päivään kysellyt mistä olen kotoisin. Tai tarkemmin sanottuna en ole itse pariin päivään miettinyt mistä olen kotoisin. Ei ole tuli perseen alla liikenteessä ja Myrtlestä selviää ilman navia. Sitä on vähän niinkuin kotonaan. Vaikka vähän kaipaakin omaa takapihaa, sen tulikärpäsiä ja lintujen sätkätystä ilman helikopterin lapoja.

Huomenna jatketaan Charlestonin kultturellimpiin maisemiin ja ollaan niin historiallisia. Kyllä tätä rantaelämää tässä jo olikin, varsinkin kun tänne pääsee taas reilun kolmen viikon päästä. Näin tämä matkailu avartaa.